keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Christmas & New Year's


Ensimmäiset päivät Sydneyssä oli kiireisiä. Sään suhteen olisi ollut todella paljon parantamisen varaa, mutta koska oli paljon kavereita nähtävänä, jouluvalmisteluja ja muita ostoksia tehtävänä niin ei siitä ehtinyt niin paljoa välittää. Välillä oli mukava ottaa ihan lunkistikin. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mulla oli oma huone, sain nukkua pitkään ja tulla ja mennä miten halusin ilman, että työ oli esteenä.

Laurien ja Alexin uusi kimppakämppä oli ihan Central Station vieressä. Asunto oli mukavankokoinen kaksi huonetta ja keittiö –tyyppinen ratkaisu, jonka parvekkeelta oli näkymä keskustan pilvenpiirtäjien ylle. Molemmat olivat juuri muuttaneet, joten huonekaluja ei vielä pahemmin ollut. Se ei kuitenkaan menoa haitannut, sillä olin vain iloinen siitä, että olin kerrankin omillani.

Manly
Joulu tulikin jo sitten nopeasti. Käytiin yhden suomalaisen kaverin kanssa paikallisessa Ikeassa, joka on kuulemma eteläisen pallonpuoliskon suurin, ostamassa pipareita, glögiä ja vähän silliäkin. Perjantai-illaksi oli suunniteltu muiden Sydneyn suomalaisten kanssa perinteinen jouluillanne ja sitä varten oltiin liikenteessä. Tottahan sitä piti niitä kuuluisia lihapulliakin maistaa, kun sinne asti vaivauduttiin. Hyviä olivat!

Aattoaamuna minä ja kaverini Sofia puettiin tonttulakit päälle ja hypättiin Manlyn lauttaan, josta jatkettiin kävellen rannalle. Sää oli muuttunut sateisesta ja pilvisestä ei niin sateiseksi ja pilviseksi. Lämpötila oli mukava 25 astetta. Rantakin oli täynnä ihmisiä, vaikka käsittääkseni 25. päivä on ikään kuin se varsinainen joulunviettopäivä täällä. Biitsillä vierähti pari tuntia aurinkoa ottaessa ja tulihan sitä käytyä meressäkin uimassa. Vesi ei ollut kylmää, mutta ei kovin lämmintäkään; virkistävää! Kuinka monta kertaa sitä onkaan tullut uitua meressä aattoaamuna?

Bondi Beach
Myöhemmin aattoiltana kokoonnuttiin Suomi-porukalla syömään jouluruokaa. Illallinen oli kyllä tosi onnistunut. Ruoan puolesta se meni aivan joulusta, mutta sään puolesta ei niinkään. Kuten todettu pari kertaa aikaisemmin, vuodenajat ovat täällä siis päivänvastaiset. Aurinko (sekä lämpötila) pysyi siis aattoiltana ylhäällä todella myöhään. Oltiin yhdessä sitä mieltä, että nyt oli ennemminkin juhannus kuin joulu.

Joulupäivänä en jaksanut herätä turhan aikaisin. Puolen päivän jälkeen sängystä ylös päästyäni olikin sitten aika suunnata kohti Bondi Beachia. Koko ranta oli aivan täynnä niin australialaisia kuin ulkomaisia reppureissaajiakin. Sää oli mukavan lämmin ja aurinkoinen. Tämä on ilmeisestikin se todellinen tapa vietää joulua Australiassa! Aussikaverit kertoivatkin, että yleistä joulupäivänä on syödä joululounas illallisen sijaan. Mitään koko maan kattavaa yhteisymmärrystä sen sisällöstä ei ole, mutta monet syövät kuulemma kalaa ja muita äyriäisiä. Näin suomalaisen korvaan kuulostaisi todellakin sellaisilta juhannuksen ja joulun sekoitukselta.

Täällä Australiassa joulunaika on myös koulujen kesälomien aikaa. Monet kaupat yms. instanssit menevät joulun pyhiksi kiinni eikä ole mitenkään erikoista etteivätkö ne avautuisi seuraavan kerran vasta loppiaisen jälkeen. Monille ihmisille joulunaika on siis myös tilaisuus pitää vuosilomansa. Toisin sanoen en ollut ajatellut, että työnhaulle olisi kovinkaan hyvät mahdollisuudet tänä aikana eli keskityin vain ottamaan iisisti ja miettimään sitä sitten hieman myöhemmin. Eräs kaverini Karrathasta oli myös käymässä ja hänen kanssaan tehtiin sitten kaikenlaista ihan nähtävyyksistä biitsillä makoiluun.



Rose Bay
Uusivuosi olikin sitten jotain mitä olin jo odottanut innolla jo pidemmän aikaan. Sään puolesta päivä ei taaskaan olisi voinut olla parempi. Ex-kämppikseni Ingrid oli varannut meille paikan pienestä puistosta Rose Baystä, josta pystyi näkemään Harbour Bridgen, mutta myös juomaan alkoholia sekä halutessaan uimaan. Suurin osa Sydneystä kuuluu alkoholikieltoalueen piiriin tuona iltana. Olimme siis erittäin onnekkaita! Puisto oli puolilta päivin jo melko täynnä ja myöhemmin paikalle tuli järjestyksenvalvojia pitämään huolta siitä, että enempää ihmisiä ei ilmaantuisi paikalle.

Mulla oli todella hauskaa. Paikalla oli muutama muukin kaveri, joihin olin tutustunut viime talvena (Suomen kesänä) Sydneyssä. Istuskeltiin nurtsilla, syötiin ja juotiin hyvin. Ilma oli sen verran lämmin, että käytiin myös vedessä kahlaamassa. Uimahousut unohtui multa kotiin, mutta se ei menoa haitannut. Taas juolahti mieleen, että kuinka monta kertaa sitä on eläissään tehnyt moista uudenvuoden aattona?

Ensimmäiset raketit ammuttiin taivaalle kello 9. Ilotulitus oli hyvinkin värikäs ja jokseenkin taiteellinen esitys, muttei siltikään mitään verrattuna siihen, mitä oli myöhemmin tulossa. Luonnollisesti kaikkien odottama hetki oli keskiyö. Kaikki alkoivat laskea 10-9-8… ja sillä hetkellä kun kaikki rannalla huusivat ”Hyvää uutta vuotta!” niin koko taivas täyttyi erivärisistä ilotulituksista. Sitä hupia kesti 5-10 minuuttia.

Keskiyön ilotulitus oli tokikin koko illan huipentuma ja joillekin myös päätepiste. Päätimme yksissä tuumin kerätä kamppeemme kasaan puoli yhden maissa ja suunnata takaisin kohti kaupunkia. Kävelemiseen meni yllättävän paljon aikaa, koska kaikki tiet oli suljettu eikä julkista liikennettäkään ollut järjestetty. Perille päästiin kuitenkin lopun viimein ja päätimme painua tahoiltamme pehkuihin.

Uusivuosi toikin sitten osaltaan muutoksia meikäläisen ”elämään”. Laurie tuli takaisin Ranskasta eli oli aika muuttaa läheiseen hostelliin ja jatkaa sieltä käsin töiden hankkimista. Parin viikon jälkeen ei vieläkään ole ollut töitä näköpiirissä, mutta luulen, että jotain löytyy pian. Viime viikolla olin sairas muutaman päivän ajan eli sekin osaltaan hidasti tahtia. Nyt ollaan kuitenkin pääsemässä vauhtiin taas!




The first few days in Sydney were much busier and, well, much worse in terms of the weather than I expected. I had many friends to catch up with. I had shopping and some Christmas preparations to do. It was even nice to just to relax a bit. For the first time in a long time I was in my own room and could sleep long and basically do whatever I wanted without the limits of work.

The new apartment of Laurie and Alex was located right next to the Central Station in Sydney. It was a cozy 2 bedroom unit with a balcony where you could see the city skyline. Awesome! They had just moved in so there wasn’t too much furniture yet, but it didn’t bother me at all. Like I said, I was just happy to be on my own for once.

Manly
Christmas was there sooner than I expected. Me and a Finnish friend of mine went to do some shopping at a local Ikea, which is apparently the biggest in the Southern hemisphere. We bought some gingerbread, glögi and herring for our Finnish Christmas dinner on Friday night. Also, now that we had made it there, we had to have the famous meatballs. Man they were good!

On the morning of the 24
th, me and Sofia, another Finnish friend of mine, headed to Manly beach wearing our red Santa hats and sunglasses. The weather had turned from cloudy and rainy into not so cloudy and sunny. The temperature was nice 25 degrees. The beach was filled with people, although the 25th seems to be day to celebrate Christmas for the Australians. We spent a good few hours on the beach, did some sunbathing and took a dip in the ocean. It was not too cold, but not too warm either; just refreshing! How many times in your life do you actually do that on Christmas Eve?
Bondi Beach

Later that night we had our Christmas dinner with a few other fellow Finns. I think the dinner was pretty close to what we would have in Finland, although it didn’t really feel like Christmas. Seasons here Down Under are obviously opposite. The sun didn’t set until late and it was quite warm. Me and a few other felt more like it was Midsummer than Christmas, which does make sense.

The next day was Christmas Day. I slept late in the morning and after that decided to head to the beach again, which was Bondi this time. The beach was full of Aussies and backpackers. The weather was nice, warm and sunny. Apparently that is the real Aussie way of celebrating Christmas. I was also told that it’s more common to eat a Christmas lunch than Christmas dinner and that many Aussies prefer seafood as their lunch. It seems like it really is a sort of a mixture of midsummer and Christmas… from our point of view, of course.

Here in Australia the Christmas time is also the time for summer holidays, which means that many businesses close and people take their annual leaves. It’s not uncommon for certain stores and shops to be closed until after Epiphany. In other words, I didn’t expect there to be much to do for job hunting between Christmas and New Year’s. I also had a friend visiting from Karratha, who I spent some time with. We were touring Sydney and spend some time on the beach.

New Year’s Eve was something that I had been looking forward to. The day turned out very nice in terms of the weather. My ex-flatmate, Ingrid, had secured us a very good spot next to a beach in Rose Bay, where you could still see the Harbour Bridbe, but also enjoy the combined privilege of public drinking and the beach. The park was quite packed from mid-day onwards. There were also security guards making sure that more people wouldn’t be allowed to the area. All in all, we were extremely lucky to be there.
Rose Bay
 
I had such a good time. There were a few other of my friends that I had met during the winter in Sydney. We just sat down, had a few drinks and a barbecue. It was also warm enough to go down to the beach and into the water. Again, how many times in your life do you go and take a swim on New Year’s Eve?

The first fireworks were scheduled at 9 pm. They were colourful, artistic, but still just a prelude for what was coming.  Obviously, the moment that everyone had been waiting for was midnight. We started counting 10-9-8…and around the time everyone shouted “Happy New Year!”, the sky in front of us was flaming for at least 5 minutes with different colours and shapes.

The 12 o’clock fireworks were obviously the culmination of the night, but also the end of the night as well. At around 12.30 we packed our bags and headed back to the city. It took us a long time to walk, as the roads were closed and there was, obviously, no public transportation available. We did make it after all and decided to call it a night.

The New Year brought some changes to my situation as well. Laurie came back to Australia so I had to shift to a hostel, start looking for work and a more permanent place to stay. So far, 2 weeks after New Year’s I’m still in the process of finding work and a place, but I’m quite confident something will come up. I was a bit sick during last week so it really did affect my job hunting, but now I’m up and running again.