Whitsunday Islands

Lauantai 13.8. Airlie Beach

Saavuimme Stuartin kanssa Airlie Beachille vähän ennen puolta päivää lauantaina. Mun oli heti mentävä matkatoimistoon järkkäämään Whitsundaysin risteilyä ja sen ohessa ostettua majoitusta. En ollut ihan varma miten saisin sen järjestettyä, koska varaus oli nk. ”open dated” eli sitä ei ollut päivätty millekään tietylle päivälle ja ehdoissa luki, että pitäisi varautua ilmoittamaan 2 viikkoa ennen varsinaista ajankohtaa. Mä en siis ollut varautunut kunnolla kahteen päiväänkään.

Loppujen lopuksi buukkasin itselleni päiväretken sijaan 2 päivän/2 yön risteilyn isolla purjeveneellä. Matkaan olisi lähdettävä jo huomenna eli sitä huomiselle suunnittelemaani pientä paussia ei nyt tippuisi. Hinta oli matkalla kuitenkin kohdallaan joten siitä ei tarvinnut huolehtia. Budjetissa pysyttiin.

Lopun iltaa pesin pyykkiä, soittelin kotiin päin ja sen sellaista. Vaikka olikin lauantai en jaksanut lähteä minnekään. Sen verran väsynyt olin tuosta Fraser Islandin reissusta.

14.-17.8. Whitsunday Islands

New Horizon

Risteily ei lähtenyt ennen iltapäivä kolmea ja hostellin uloskirjautuminen oli jo kymmeneltä eli mulla oli viitisen tuntia aikaa tapettavana. Fraser Islandin kaverini Lukas oli myös tullut kaupunkiin joten hänen ja hänen ystävänsä kanssa vaihdeltiin kokemuksia ja suunniteltiin vähän tulevia kohteita matkan varrella.

Paatin nimi oli New Horizon ja reissulle osallistujia oli buukattuna 31 kappaletta plus neljä miehistön jäsentä. Mukana oli muutama muukin Fraser Islandilta tuttu naama. Reissu alkoi sillä, että kaikki kävivät ostamassa pussillisen jäätä omille viinoilleen, että ne saataisiin pidettyä kylmänä koko matkan ajan. Mä en ollut edes ehtinyt miettiä moisia eli kuivin suin olin lähdössä. Se ei sinänsä harmittanut, varsinkaan jälkikäteen kun mulle tuppasi pientä merisairautta.

Meri oli turkoosin sininen kun lähdettiin satamasta. Matka alkoi sillä, että  pujoteltiin kymmenien ellei satojen veneiden ohi avomerelle ja ajettiin kohti kaukana näkyviä Whitsundayn saaria. Vaikka ilma oli maissa todella lämmin niin yltyvä tuuli ja päälle räiskyvä merivesi ei tehnyt siitä ainakaan lämpimämpää.

Loppuilta kului toisiin tutustuessa. Mukana oli saksalaisia, ranskalaisia sekä tietenkin brittejä. Mun onnekseni laivassa oli myös ruotsinsuomalainen Maria eli pääsin vaihteeksi puhumaan vähän suomeakin enkä ollut tällä kertaa ainoa pohjoismaalainen. Illaksi ankkuroimme yhteen suht hiljaiseen poukamaan. Meinasin vähän tuntea itseni merisairaaksi, mutta siitähän se helpotti kun pääsin nukkumaan. Meillä kaikilla oli pedit kannen alla,  ja mukavat olikin. Uni tuli heti ja kesti aamuun asti. Kannellakin olisi saanut nukkua halutessaan, mutta ulkona oli sen verran kylmä ettei kukaan halunnut.

Toisen päivän aamuna heräiltiin siihen kun kapteeni käynnisti moottorit. Aamupalakin oli katettuna kunhan vihdoin pääsin ylös. Vene heilui puolelta toiselle ja täytyy sanoa, että merisairaus teki taas tuloaan. Onneksi olin varautunut ja ostanut vähän tabletteja mukaan.

Saavuttiin jo kahdeksan maissa Whitehaven Beachille, joka on siis ehkä Whitsundaysien kuuluisin nähtävyys, puhtaanvalkoinen 7 mailia pitkä hiekkaranta. Käytiin ensin räpsimässä muutamat kuvat meressä olevista hiekkamuodostelmista. Meillä kävi hyvä tuuri, sillä oli laskuvesi ja ne näkyivät hyvin. Harmillista kyllä, oli vähän pilvistä. Lopuksi aikaa mentiin sitten rannalle makoilemaan.

Whitehaven Beach

Iltapäiväksi oli ohjelmassa sukellusta ja snorklausta. Itse päädyin jälkimmäiseen ihan siitä syystä että en ollut kumpaakaan koskaan kokeillut ja sukeltamisesta piti maksaa vähän ekstraa. Syötiin lounasta, jonka aikana siirryttiin yhdelle rauhalliselle rannalle vähän matkan päähän. Siitä sitten miehistö vei meidät pienissä ryhmissä kumiveneellä rannalle, josta sitten märkäpuvut päällä lähdettiin snorklaamaan. Märkäpuvut piti olla päällä siksi, että näissä vesissä liikkuvat meduusat on sen verran vaarallisia (kuolettavia), että jos ne sattuisivat veteen meidän kanssa samaan aikaan niin olisimme ainakin 75 prosenttisesti suojautuneita.

Iso koralliriuttahan ulottuu aina Bundabergistä ylös lähes Papua Uuteen-Guineaan asti eli näissä vesissä mekin snorkasimme. Riutta oli tosi upea ja joka puolella näkyi värikkäitä kaloja. Kuvia en riutasta saanut, koska mulla ei ole sellaista muovikoteloa, jonka sisässä kameran voisi viedä veden alle. Yritimme spotata kilpikonnia, mutta niitä ei onnistuttu näkemään. Yritettiin myös löytää ”Nemoja”, eli niitä oransseja kaloja, joita on Nemoa etsimässä –piirroselokuvassa, joka siis sijoittuu samaten näille  seuduille.

Kaikki eivät jaksaneet snorklata ihan koko aikaa, varsinkin kun vesi oli vähän kylmää. Niinpä sitten löhöiltiin rannalle vielä jonkun aikaa ennen takaisin veneelle palaamista. Loppuillaksi siirryttiin vähän kauemmaksi ja ankkuroitiin yön yli. Aamulla halukkaat saivat vielä käydä snorklaamassa. Tällä rannalla riutta oli paljon parempi ja kalat suorastaan parveilivat ympärillä. Vesi oli myös matalampaa ja riutta oli helpompi nähdä pinnalta. Meillä oli myös sen verran onnea, että nähtiin miehistön Elvikseksi ristimä noin puolentoista metrin pituinen kala sateenkaaren värinen kala. En tähän hätään kuitenkaan muista tarkemmin, että mikä tämän kyseisen kalalajin nimi oli.

Snorklauksen jälkeen lähdettiinkin suunnistamaan jo takaisin Airlie Beachia kohti. Maissa meitä odotti vielä ilmainen didgeridoo –tunti. Kyseessähän on siis Australian aboriginaalien oma soitin. Yleensä didgeridoo on lähes metrin pituinen putki, johon puhalletaan niin, että huulet värisevät, mikä sitten puolestaan synnyttää sen hauskan äänen, joka soittimesta lähtee. Se oli yllättävän hauskaa. Saatan kokeilla uudestaan.

Illalla meillä oli vielä after partyt paikallisessa baarissa. Meininki oli ihan hyvä ja drinkit suhteellisen halpoja. Saatiin myös puolikkaat pitsat per nenä. Taisin olla takaisin hostellilla joskus yhden maissa.

Keskiviikon pyhitin kauan odotetuksi lepopäiväksi. Nukuin aamulla pitkään ja söin hyvän aamiaisen. Mä olen täällä Australiassa ollessani oppinut syömään myös appelsiineja ja ne on todella mehukkaita täällä pohjoisessa. Lopuksi päiväksi siirryin löhöilemään läheiselle laguunille. Meduusojen takia Airlie Beachilla ei ole varsinaista rantaa, vaan rannan läheisyyteen on rakennettu nk. ”laguuni”, joka toimii sitten uintipaikkana auringonpalvojille. Mä vietin suurimman osan päivästä laguunilla aurinkoa palvoen. Olipas kerranki mukavaa ottaa rauhallisesti tällä lomalla! Huomenissa olisi tarkoitus lähteä pohjoiseen päin, mutta vielä en ollut ihan päättänyt, että minne suuntaisiin. Siitä sitten enemmän seuraavassa postauksessa. 

Saturday August, 13^th Airlie Beach

Stuart and I arrived at Airlie Beach right before noon. I had to go to the travel agency the first thing to book my cruise to the Whitsundays as well as the accommodation included in the same booking. I wasn’t really sure how I could arrange all of that, since the booking was open-dated and the voucher suggested allowing 2 weeks for booking. I wasn’t even going to allow for 2 days.

At the end of the day, I ended up upgrading my day trip to a 2day/2 night sailing trip through the Whitsundays. The sailing boat would depart already tomorrow so that’s about the relaxing day I’d been planning for long. I got a pretty good deal though so I wouldn’t have to worry about the money.

The rest of the night was dedicated to washing laundry, calling home and other useful stuff. It was Saturday night, but I didn’t have the energy to go anywhere. I was feeling pretty exhausted after Fraser Island!

August 14^th-17^th Whitsunday Islands

The cruise didn’t depart until 3 o’clock in the afternoon, but as the check out time for my hostel was already at 10 am, I had a good five hours to spend before boarding the boat. Lukas, a friend of mine I met on Fraser Island, had also come to town so I stayed with him and his friend for the afternoon.

New Horizon

The boat was called New Horizon and there were 31 participants in the cruise excluding the 4 crew members onboard. I had met some of the people already on Fraser Island. The first thing to do was that everyone, who had alcohol with them, bought a bag of ice to keep it cold. I hadn’t even thought about buying anything so I had nothing with me. It didn’t really bother me, especially after I started feeling seasick.

The sea was turquoise blue as we left the marina, where there were hundreds of boats anchored. We set the course towards the Whitsunday Islands that could be seen far away in the horizon. Although the weather was very warm in the marina, the slightly blowing wind and splashing water didn’t really make it any warmer, quite the opposite actually.

The rest of the first day consisted pretty much of us getting to know each other. There were German, French and of course British people onboard. To my luck, there was also a Swedish-Finnish girl called Maria with the group so I finally got to speak some Finnish and neither was I the only one from the Nordic this time. For the night, the crew anchored the boat in a peaceful, small bay. I started feeling a bit sick because of the waves at this point and decided to hit the bed. I know, I’m boring. All of us had beds set up under the deck. The beds were warm and nice. It didn’t take long for me to fall asleep. We also had the option to sleep on the deck, but the air was quite freezing outside so I don’t think anyone wanted to do so.

In the morning o

f the second day, I woke up as the captain started the engines. The breakfast was all set once I got up. The boat was swaying and I was getting sick again. Luckily I had bought some medicide.

Whitehaven Beach

We arrived at Whitehaven Beach as early as 8 am. The 7-mile long pure white beach is probably the most famous sight in the whole Whitsundays. Fist we headed to one of the lookouts to take a couple of pictures of the sand formations in the sea. We had luck, as the tide was quite low and we could see them fairly well. We had time to go to the beach for the rest of morning and so did we. It was a bit cloudy so I didn’t enjoy it as much.

For the afternoon, we had snorkeling and diving for those who wished to do so. I did the former, as it I didn’t have to pay any extra as well as I had never done either so I thought it would be better to start with snorkeling. We had lunch, while the captain took us to a small beach nearby. The crew took us to the beach with a smaller boat in groups of 8, from where we went snorkeling wearing our wetsuits, or stingersuits as they would put it. Why? The stingers, or jellyfish that are encountered in these waters can be deadly and thus it’s extremely important to take all the necessary precautions. Wearing a stingersuit reduces the risk by 75 percent if we were to encounter any stingers while in water.

The Great Barrier Reef extends from Bundaberg all the way up to the coast of Papua New Guinea. We were of course snorkeling in the reef as well. It was amazing. You could see all the colorful fish as well as the coral. I couldn’t take any photos as I didn’t have one of those plastic covers that you need for your camera. We were trying to spot both turtles and “Nemos”, which are the orange fish from the famous Disney animation “Finding Nemo” that portrays the life on the Great Barrier Reef. Unfortunately, we saw neither.

Not all of us had the energy to snorkel the whole time, especially as the water was quite cold. So we hit the beach for the rest of the time, when the others were doing their diving. The captain took us in front of another beach, where we would be anchored over night. In the morning, those who wanted to, I had the chance to go snorkeling again. The reef was much better at this beach and you could see the fish shoaling around you. The water wasn’t as deep either, which made it easier to see the reef from the surface. We were also lucky enough to see a fish called “Elvis” by the crew. It was a gigantic, long, rainbow coloured fish. Unfortunately, I don’t recall what type of fish it was again.

After snorkeling we started to return back to Airlie Beach, where we would have a free didgeridoo lesson awaiting us. Didgeridoo is the native aborigine’s own instrument that you play by placing your lips inside it and then making the vibrate with your breath, which then creates the funny sound. It was actually a lot of fun and I feel like trying it again!

At night, we had an after party in a local bar. I enjoyed it a lot and also, the drinks were quite affordable. We also got half a pizza per head after ordering something for 5 dollars or more from the bar. I think I was back at the hostel around 1 am that night.

Wednesday was solely dedicated for relaxation, the day that I had long been waiting for. I slept in and had a big breakfast. By the way, I’ve learnt to eat more fruits here in Australia, especially oranges because they’re much juicier than the ones we have in Finland. For the rest of the day I shifter do the nearby lagoon. Because of stingers, there are no proper beach in Airlie Beach. They have built a so called “lagoon” next to the sea shore to compensate for this. I stayed there sunbathing a couple of hours. It was nice to take it easy for once during this holiday! Tomorrow I would set my course towards the north, although I hadn’t really decided where exactly. I’ll tell more about that the next time I write.

Fraser Island

8.-12.8. Fraser Island

Rainbow Beach

Maanantai aamupäivä oli mulla ihan vapaa, tai niin ainakin ajattelin sen olevan. Mun oli pakko käydä shoppailemassa itselleni uudet uimahousut, koska nuo mun Suomesta tuodut on sen verran löysät että ne saattaa tippua uimaan mentäessä. Sitä ei kukaan halua olla todistamassa. Aluksi en ajatellut maksavani paljoa uusista, mutta kuinkas sitten kävikään…

Mulla piti olla sellainen delfiiniristeily varattuna iltapäivälle, mutta se toimisto halusi perua sen, koska olin ainoa osallistuja. Loppujen lopuksi otin perjantaiaamulle sellaisen delfiinien syöttämisretken. Kahdelta alkoi orientaatio huomista Fraser Islandin retkeä varten. Siihen asti makoilin pitkälti rannalla.

Kahdelta oltiin tosiaan kaikki kokoontuneena orientaatiota varten. Aluksi meille näytettiin pari videopätkää siitä miten saarella tulee käyttäytyä. Fraser Island on siis hiekkadyyneistä koostuva saari, jolle on aikojen saatossa kertynyt pitkälti sademetsästä koostuva peite. Saaren sisäosista löytyy myös pieniä järviä sekä puroja, jotka laskevat mereen. Koska kyseessä on tarkoin suojeltu kansallispuisto muun muassa lasin vieminen saareen, tulenteko sekä kaikenlaisen jätteen (pesuvedestä alkaen) on kiellettyä. Saarella elää myös villejä dingoja eikä meressä voi uida koska rantavedet kuhisevat haita!

Meidät oli jaettu autokunnittain kolmeen ryhmään. Toisin sanoen kolme autoa osallistui meidän safarillemme. Minä kuuluin ryhmään B ja meitä oli kahdeksan henkeä. Ryhmään kuului brittiläiset Carrie, Alexis, siskokset Emma ja Sophie sekä Stuart, saksalaiset Anja ja Lukas sekä tietenkin minä ainoana suomalaisena, mikä ei ollenkaan haitannut. Enpä nähnyt muitakaan suomalaisia näillä retkillä.

Loppuaika kului lähinnä toisiin tutustuessa sekä saarella ajamiseen liittyviä juttuja läpikäydessä. Tietenkin alkoholitilaukset hoidettiin myös samalla, kuuluuhan telttailun lomassa myös naukkailla! Käytiin orientaation jälkeen vielä laskemassa alas hiekkadyynejä sekä katsottiin todella kaunis auringonlasku dyynien päältä. Osa meistä (itseni mukaan lukien) lähti vielä vähän katsastamaan Rainbow Beachin yöelämää. Kauaa ei kukaan viihtynyt, koska aamulla piti olla jalkeilla jo ennen kuutta.

Lake Mackenzie

Tiistai aamu valkeni nopeasti. Saarelle sai ottaa vain ihan pienen repun mukaan joten kaikki veivät tavaransa säilöön. Aamiaiseksi saatiin pannukakkuja. Sen jälkeen autot olivatkin jo ilmestyneet hostellin pihalle ja ne piti luonnollisesti pakata. Makuupussit, ruoat ja välineet ynnä muut tuli ahtaa kahdeksan paikkaiseen neliveto Land Cruiseriin. Ei ollut helppo homma, mutta kyllä jokaiselle kassille joku kolo löydettiin.

Saarelle piti ottaa lautta noin 15 kilometrin ajomatkan päästä. Lauttamatka vei vain hetken ja kohta neliveto Toyotamme kiisikin kiltisti muiden perässä jonossa pitkin leveää hiekkarantaa. Ensimmäiset dingot nähtiin jo muutaman minuutin päästä. Niiden vieressä rannalla lojui delfiinin luuranko ja kauempana manaatin (merilehmän) ruho, joita toinen dingoista söi. Matka jatkui rantaa pitkin ja noin 20 minuutin päästä saavuimme pieneen lomakylään. Sinne jätimme yhden peräkärryistämme ja suuntasimme sisämaahan. Hiekassa on yllättävän vaikea ajaa; vähän niin kuin lumessa, mutta kiinni jää helpommin. Autot rullasivat jonossa pitkin sademetsään tehtyä yksikaistaista hiekkatietä. Matka oli kaikkea muuta kuin tasainen.

Ensimmäinen pysäkki oli kuuluisa turkoosin sininen sisämaajärvi, Lake Mackenzie. Siellä syötiin jengimme kesken lounasta ja loppuaika kuluikin biitsillä makoillessa. Hiekka oli lumenvalkoista ja kuten sanottu, vesi turkoosinsinistä. Vesi ei kuitenkaan lämpimästä säästä huolimatta ollut niin lämmintä. Parin tunnin jälkeen jatkettiin kohti pohjoista. Meikäläinenkin pääsi ensimmäistä kertaa ajamaan vasemmalla puolella. Nousuvesi teki tuloaan ja vesi roiskui kun kiidetiin rannalla. Turvallisuussyistä saatiin kuitenkin ajaa vain maksimissaan 60 km/h. Vähän ennen leirille tuloa jouduimme ylittämään suhteellisen leveän puronsuiston rannalla. Vettä oli ehkä noin 35-50 senttiä ja meri vatkasi sitä puolin ja toisin, mutta hyvin siitä selvittiin. Edelleenkin siis olin ratissa!

Illaksi päästiin leiripaikallemme, missä edellispäivän ryhmä myös majaili. Tehtiin illalliseksi meille mukaan pakattuja naudanpihvejä ja sen kanssa perunasalaattia. Hyvää oli! Safarinjohtajamme Jake ilmaantui yhdessä vaiheessa peltisen astian kanssa lähelle kokkauspistettä ja kaikki kerääntyi sen ympärille. Astian sisällä oli python –käärme, joka oli juuri myös syönyt illallista. Sen näki, sillä käärme pullotti keskeltä. Kohta saatiin lisää eksoottisia eläimiä joukkoomme, sillä yksi muista ryhmänvetäjistä oli juuri saanut hain. He kokkasivat sen ja jokainen sai maistaa. Lohi maistuu kyllä paremmalta!

Indian Head 

Ilta kului pitkälti jutellessa ja tissuteltaessa. Käytiin rannallakin pyörähtämässä. Seuraavana aamuna osa porukasta koki ikävän yllätyksen; joidenkin tyyppien kamerat oli tippuneet hiekkaan eivätkä enää toimineet.

Champagne Pools

Keskiviikko aamuna meidän oli määrä lähteä puoli yhdeksään mennessä. Kaikki krapulaiset eivät kuitenkaan päässeet ihan niin aikaisin ylös. Lähdettiin kaiketi tuntia myöhemmin. Ensimmäinen kohde oli Indian Head, joka on jonkinlainen kivistä koostuva korkea niemeke melkein saaren päässä. Sieltä käveltiin noin puolen tunnin verran Champagne Poolseille eli rantakiviin kaivertuneille pienille altaille, jotka olivat täynnä merivettä. Aina välillä aallot löivät niin korkealle, että vettä joutui altaisiin. Vedestä syntyvä vaahto selittänee niille annetun nimen. Nähtiin myös valaita jotka hyppivät korkealle kaukana merellä sekä muun muassa rausku joka ui ihan lähellä rantakallioita.

Eli Creek

Altaiden jälkeen käytiin leirillä lounastamassa, minkä jälkeen käytiin vielä katsastamassa saarelle 1930-luvulla haaksirikkoutuneen Maheno –laivan hylky sekä läheinen kirkasvetinen puro, Eli Creek. Kävelimme puron päähän ja sitten pohjaa pitkin takaisin rannalle. Vesi oli aivan mielettömän kirkasta.

Ilta kului pitkälti samanlaisissa merkeissä kuin edellinenkin. Tämä yö ei ollut teltassa niin kylmä ja musta ainakin tuntui, että uni maittoi paremmin.

Lake Wabby

Torstaina päivä alkoi sillä, että siivottiin jälkemme, pakattiin auto ja sen jälkeen suunnattiin vielä yhdelle toiselle sisämaajärvelle nimeltänsä Lake Wabby. Järven vesi ei ollut ihan niin kirkaista kuin Lake Mackenzien, mutta mikä teki järvestä erikoisen oli se, että se on ikään kuin syntynyt hiekkadyynien kupeeseen. Osa porukasta käveli järvelle hiekkadyynien päältä ja vyöryi lopun matkaa suoraan järveen. Vesi oli aikas jäätävää, mutta pienen hetken jälkeen ihan siedettävää. Päivä oli muutenkin pilvinen. Molemmat edelliset olivat olleet täysin pilvettömiä.

Lake Wabbyn jälkeen syötiin pikainen lounas ja sen jälkeen olikin jo aika ajaa saaren eteläosiin ja ottaa lautta takaisin mantereelle. Autot palautettiin ja siivottiin. Päätettiin vielä porukkamme kesken käydä syömässä fish & chipsit ja päästä eroon lopuista viineistä ja kaljoistamme. Australiassa saa siis tuoda omat juomat ravintolaan, mutta siitä peritään korkkausmaksu. Jotain sellaista siis mitä meillä Suomessa ei todellakaan tehdä! Ilta päättyi siihen että käytiin katsomassa vielä irlantilaista muusikkoa viereisessä hostellissa.

Campsite

Perjantaina osa ryhmästä jatkoi vielä sellaiselle delfiiniristeilylle, johon kuului delfiinin syöttämistä rantavedessä. Lähtö oli jo puoli seitsemältä eli unta ei ihan hirveästi saanut taaskaan. Risteily oli ihan kiva, mutta olin ajatellut, että delfiinejä saisi koskeakin. Kyllä ne kuitenkin kalat kädestä söivät.

Sitten olikin jo aika jättää Rainbow Beach taakse ja jatkaa kohti pohjoista. Meidän porukkaan kuulunut Stuart lupasi että pääsisin hänen kyydissä Bundabergiin. Lähdettiin matkaan ja jo heti alkumatkasta päätin, että voisin tullakin hänen kyydissään Airlie Beachille asti. Kyseessä oli noin 950 kilometrin eli kymmenen, yhdentoista tunnin ajomatka. Välimatkat Australiassa on todella pitkiä.

Päätettiin lounastaa Bundabergissä ja jatkaa siitä sitten ylöspäin. Matkaa oli jäljellä ehkä noin 35 kilometriä kun auto yhtäkkiä sammui. Stuartkaan ei oikein osannut sanoa, että mikä siihen tuli. Loppujen lopuksi jouduttiin soittamaan hinausta auto ja palaamaan 25 kilometrin päähän Childersiin. Vika osoittautui hyvin pieneksi ja matkaan päästiin 2.5 tunnin jälkeen, johon kuului siis 1.5 tuntia odottamista tienvarressa. Bundaberg jätettiin suosiolla väliin ja päätimme ajaa koko matkan Mackayhin asti, joka sijaitsee noin puolentoista tunnin ajomatkan päästä Airlie Beachilta etelään.

Mackayssa löydettiin suht ok hintainen motelli johon majoituttiin. Kilometrejä oli kertynyt iltaan mennessä 850 mukaan lukien se pieni lenkki, joka jouduttiin hinausauton kanssa tekemään. Aamulla lähdemme sitten yhdeksän maissa kohti Airlie Beachia!

PS. Tiesithän, että kuvat aukeavat isommaksi, mikäli niitä klikkaa hiirellä? :)

August 8^th-12^th Fraser Island

Rainbow Beach

Monday morning was free or that’s at least what I thought it would be. I had to go shopping and get myself new swimming pants because the ones that I brought from Finland kept falling off. I don’t think anyone would like to witness that on Fraser Island.

I had a dolphin cruise booked for the afternoon, but the agency wanted to cancel it because I was the only one that had signed up. I ended up taking a dolphin feeding cruise instead for Friday morning. At two o’clock we would have our little orientation for Fraser Island. Until that I was just relaxing on the beach.

At two all of use were gathered around for the orientation. They just showed us two videos about the rules and such on the island. Fraser Island is basically just a massive sand dune which has gotten a rainforest coverage as the time has passed. There are small inland lakes and creeks on the island. As it is also a national park, there are plenty of rules for preserving the island. These include, for example, a total ban on glass, campfires and using detergents as well as dumping waste outside designated spots. There are wild dingoes living on the island and it is not possible to swim in the sea because of sharks.

 

There were three 4x4’s that took part in our safari and each 4x4 formed a group. I was in group B and there were 8 of us: Carrie, Alexis, Stuart and sisters Emma & Sophie from the UK, two Germans, Anja and Lukas and then of course me. I sure didn’t mind being the only Finn. It’s much nicer that way. Actually I haven’t seen any (random) Finnish people since I left Brisbane.

For the rest of the time we were just getting to know each other as well as discussing how to drive safely on the island. Of course we all had to place orders on the alcohol we wanted to have with us. It’s a must to drink a little goon when on the island! After the orientation, we headed to the nearby sand dunes and did some sand surfing. Also, there was a very nice view over the village when the sun was setting. Later some of us did go out to check the nightlife of Rainbow Beach. We didn’t go for too late as all of us had to be out of bed by six next morning.

Tuesday morning came fast. You could only take a small backpack to the island so everyone took rest of their stuff to the hostel luggage room. There were pancakes for breakfast, after which we started packing up the 4x4’s that had come to the hostel backyard. Sleeping bags, food and other stuff, such as drinking water, plates, cutlery etc. had to fit into a Toyota Land Cruiser with 8 people in it. It wasn’t too easy, but we managed to find a little hole for everything we needed.

Lake Mackenzie

There was a short ferry ride to the island and soon our 4x4 was running along a long, wide beach in a group of two other cars. We saw our first dingoes only minutes after the landing on the island. There was a half a skeleton of a dolphin and further away a dead sea cow (manatee) that one of the dingoes was eating.  We continued towards the top of the island and after 20 minutes we came to a resort, where we left the trailer from the lead car so that we could head inland. It is surprisingly difficult to drive in the sand. It is a bit like driving in the snow, but it’s less slippery, but easier to get stuck. The cars were all going in a nice queue on a single lane “road” built inland. The ride was pretty bumpy!

The first stop was scheduled at the turquoise blue Lake Mackenzie. Our group had an early lunch and the rest of the time there was just chilling at the white beach. The weather was perfect, but the water in the lake wasn’t that warm. All of us did take a dip, however. After a couple of hours we headed back to the resort and then again towards the top of the island where our camp was located. I got to drive this time. It was my first time on the left. The tide was getting higher as we got back to the beach. The water was splashing every once in a while as the tide hit the beach. For security reasons we could only drive maximum 60 km/h and I started understand why. Right before arriving at the camping site, we had to cross a fairly wide and deep creek. There was maybe 35-50 centimeters of water at that spot, but the tide made it higher and lower all the time. Getting across it wasn’t difficult, but I guess everyone was a bit excited.

Yesterday’s groups were also staying at the campsite, which we discovered after arriving there. First we had some tea and cookies, but soon we were cooking our dinner, potato salad and steak. It was good. Suddenly our group leader, Jake, showed up with a big metallic bucket. There was a python inside of it that had already had its dinner. You could see it was digesting something. Soon we things got even more exotic as one of the other group leaders came to the camp with a shark that he just had gotten. At the end of the night they cooked the shark and everyone got a bite. I prefer salmon.

Indian Head 

The rest of the night was pretty much discussion and drinking games. We all headed to the beach as well. Some of us got their cameras broken because of the sand so you should always be careful with cameras on the beach!

Champagne Pools

Wednesday morning we were supposed be going by 8.30. I don’t think any of us quite made it, 

especially those suffering from a bit of a hangover. I reckon we left about an hour late. First we visited Indian Head, which is a small headland near the top of the island. The headland itself is quite high and rocky unlike the other parts of the island. It was about half an hour 

Eli Creek

walk to Champagne Pools from Indian Head. They are small pools 

covered in the rock next to the sea, which are filled with sea water. Every now and then a wave hits the shore so high that the pools get some of that too. The water creates small bubbles that enter the pools, hence the name. We also saw whales jumping far in the say and a ray fish that was swimming right next to the shore.

It was lunch time so we headed back to the camp. After that we visited the Maheno wreck close to the camp and then drove further down to Eli Creek, which is a crystal clear fresh water creek from the inland. We walk up along the creek and then back down literally in the creek.

Campsite

The rest of the night was pretty much similar to last night. Although this night wasn’t as cold as compared to the night before. It was much nicer to sleep in the tent.

Thursday morning was packing and cleaning up the campsite. Before heading back to mainland we visited another inland lake, Lake Wabby. The water wasn’t  as clear as at Lake Mackenzie. However, what made Lake Wabby worth visiting was that the lake was located deep in between a forest and a massive sand dune. Some people literally rolled into the water along the dune! The water was quite freezing, but after a while it became somewhat more tolerable. The day was cloudy as well. Luckily, the past two days had treated us with clear blue skies and high temperatures.

Lake Wabby

After Lake Wabby we had a quick lunch and then it was time to make our journey back to the barge, or ferry as some would call it. After we reached mainland we took the cars back to the rental place and cleaned them a bit. At night, our group decided to have fish & chips at a nearby restaurant and, of course, get rid of the goon and beer leftovers from the island. Luckily, in Australia you’re allowed to bring in your own alcohol so we could enjoy all that goon with the food. BYO is something we would never be allowed to do in Finland! The night ended at a gig at the hostel next door, where an Irish singer was performing.

On Friday part of the group had booked their dolphin feeding cruise as well. The trip featured a cruise to an island, where you could feed dolphins at the beach. The departure time was 6.30 so we had to get up early once again. The cruise was nice, but I had thought we could actually touch the dolphins. They did eat their fish from our hands though.

Then it was time to leave Rainbow Beach behind and continue towards north. Stuart, who belonged to our group, had promised to give me a lift to Bundaberg. Shortly after we had left, I decided I would actually skip Bundaberg and head directly to Airlie Beach with him. It was about a 950 kilometre trip, which means 10 or 11 hours of driving. As you can see, the distances in Australia are huge!

We decided to have lunch in Bundaberg and then continue towards north. We were maybe 35 kms from Bundaberg, when the car suddenly stopped. Even Stuart couldn’t say what was wrong with it. At the end we had to get it towed and return to Childers, which was 25 kms away. It was just a minor problem and we could keep going after 2.5 hours, including 90 minutes of waiting aside the road. We decided to skip Bundaberg after all and drive all the way to Mackay, which is about 90 minutes south of Airlie Beach.

We found a fairly priced motel in Mackay. At this point we had driven 850 kms including and were exhausted. We would head off to Airlie Beach the first thing in the morning!

Brisbane to Noosa

Maanantai 1.8. Gold Coast – Brisbane

Yövyin kerrankin hostellissa, jossa oli ilmainen aamiainen. Paahtoleipää ja aprikoosihilloa sekä maissihiutaleita, maitoa ja vähän sokeria päälle. Mä oon oppinut syömään aamiaiseni niin kuin keski-eurooppalaiset! Brisbanen lähijunat ulottuu Gold Coastille asti, joten päätin ihan suosiolla ottaa sellaisen. Matka kesti pituuteensa nähden aivan tajuttoman kauan. 75 kilometriin taisi kulua kokonaiset kaksi tuntia.

Brisbanessa oli taas vuorossa lisää ”sohvasurffausta”. Tällä kertaa muutaman nuoren kommuunissa vähän kaupungin ulkopuolella. Kävin kuitenkin kiertelemässä kaupungissa ensin ja jätin rinkan Roma Streetin asemalle. Kaikki sanovat, että Australian suurkaupungit on erilaisia. Tämän perusteella alan kyllä uskoa heitä. Brisbane tuntui heti paljon rauhallisemmalta ja rennommalta kuin Sydney. Tykästyin kyllä kaupunkiin ensi silmäyksellä. Sääkin oli mitä mainioin. Parisenkymmentä astetta varjossa eli shortsikelit on tulleet taas jäädäkseen!

Keskustan ohella kävin tekemässä kierroksen kasvitieteellisessä puutarhassa. Täytyy sanoa että Sydneyn Botanical Gardens on kyllä omasta mielestäni paljon viihtyisämpi, onhan sieltä myös näköalat oopperatalon ja sillan ylle. Muutaman suomen kielen sanankin onnistuin puutarhassa kuulemaan. Täällä on selvästi paljon enemmän (reppu)reissaajia kuin muualla tähän aikaan, talvi kun on.

 

Illan päätepysäkki oli tietenkin sitten tämä group house Taringan kaupunginosassa. Mukavaa porukkaa asustelee talossa ja ovat kovia isännöimään sohvasurffaajia ympäri maailmaa. Heillä on jopa oma pieni yrttitarha takapihalla sekä muutama kana, jotka munivat joka päivä kello 14-16 välillä J Ilta kului pitkälti jutustelun merkeissä.

Tiistai 2.8. Brisbane

Ajattelin taas aloittaa ihan rennosti päivän ja jättää suosiolla herätyskellot väliin. Meni lähemmäksi puolta päivää, että olin matkalla kohti cityä. Jäin pois vähän aikaisemmin ja tsekkasin Roma Street Parklands –puiston, mistä jatkoin kohti City Hallia ja siitä edelleen Central Stationille ja alas kohti Queen Streetiä. Loppujen lopuksi päädyin vanhan Treasury Buildingin kautta alas Queenslandin parlamenttitalolle.

Ylitin sillan joen toiselle puolelle South Bankin kaupunginosaan. Sieltä jatkoin joen vartta alaspäin kohti Kangaroo Pointia, jonka jälkeen ylitin kävelysillan takaisin cityyn ja kasvitieteelliseen puutarhaan. Tämä reissu vei nelisen tuntia ja väsymys oli suht kova kun pääsin takaisin majapaikkaan.

Brisbane vaikuttaa oikein mukavalta kaupungilta. Lämpötilat on huomattavasti korkeampia kuin Sydneyssä ja aurinko kuulemma paistaa 300 päivää vuodessa. Ihmisetkin tuntuvat olevan paljon ystävällisempiä kuin Sydneyssä. Vieraatkin ihmiset saattavat alkaa jutustelemaan ja asiakaspalvelijat ovat paljon puheliaampia.

Keskiviikko 3.8. Lone Pine Koala  Sanctuary

Tänään oli vuorossa kauan odotettu retki koalapuistoon. Olin jo pitkään haaveillut näkeväni koalan ja tiesin, että Queenslandissa on laillista halata koalaa eli pitää sitä sylissä muutaman sekunnin samalla kun pääset kuvattavaksi. Lone Pine Koala Sanctuary on maailman ensimmäinen ja suurin koalien jonkin sortin rauhoitusalue.

Byron Bayssa tapaamani englantilainen James lupautui mukaan. Hän oli tutustunut Abby nimiseen tyttöön Brisbanessa, joka tuli myös mukaamme. Tapasimme puoli yhdentoista maissa pääporteilla. Puisto osoittautui heti paljon pienemmäksi kuin olin odottanut. Joka puolella parveili turisteja ja joitain koululaisryhmiä.

Aloitimme krokotiileistä, joista ei ollut vaikea siirtyä koaliin, sillä niitä oli joka puolella. Oli äiti ja vauvakoalia, lapsikoalia, eläkeläiskoalia, mieskoalia ynnä muita. Kaikki kolme päätyivät loppujen lopuksi halaamaan koalaa. Se oli aika jännä hetki. Kädet piti laittaa kämmenet ylöspäin ja päällekkäin ja koala nostettiin siihen. Sen jälkeen se piti sua olkapäistä kiinni kuin olisit puu. Sitten vain äkkiä napsimaan kuvia ja kymmenen sekunnin päästä se oli ohi. Jokaiseen halaukseen kuului yksi A5 –kokoinen kuva itsestäsi koalan kanssa. Mä olin ainakin ihan maani myynyt!

Kierreltiin loput kohteet tämän jälkeen. Toinen vompateista nukkui selällään ja näytti aivan kuolleelta ja toista vietiin kävelylle. Hassuja otuksia nuo vompatit. Näyttävät vähän sioilta, mutta ovat kuitenkin oma lajinsa. Muita eläinlajeja, joita puistossa näkyi, oli Kookaburra –lintu, puhuva papukaija, joka osasi sanoa ”hello!” sekä dingot ja Tasmanian Devil, jonka suomennosta en tähän hätään keksi.

Lopuksi kävimme syöttämässä ostamamme kengurunruoat puistossa majaileville kenguruille ja wallabeille. Kengurut ja wallabit erottaa siitä, että edelliset ovat ihmisen korkuisia tai sen yli, kun taas wallabit ovat ehkä noin metrin korkuisia ja siitä hieman yli. Kaikki kengurut olivat kokoontuneet suuren ruohokentän perälle. Osa hyppeli ympäriinsä ja söi ihmisten kädestä kun taas toiset vain makoilivat laiskannäköisinä kentän laidalla. Osa kenguruista kantoi poikasia pusseissaan. Kyltit varoittivat, ettei poikasiin (Joey) saa missään tapauksessa koskea. Kengurunruoat oli nopeasti syötetty ja sitten suuntasimmekin jo puistosta ulos.

Menin vielä iltapäiväksi cityyn ja tapasin siellä evijärveläisen Jarkon. Vaihdettiin kuulumisia muutaman tunnin ajan ja käytiin myöhäisellä lounaalla yhdessä aasialaisessa takeaway –paikassa. Illaksi meninkin sitten jo takaisin kämpille ja suunnittelin vähän seuraavaa kohdetta. Päätin ottaa perjantaiaamuna aikaisen bussin kohti Noosaa ja varata sieltä käsin reissun Fraser Islandille. Taloon oli myös saapunut kaksi uutta sohvasurffaajaa, yksi kanadalainen ja yksi amerikkalainen poika.

Torstai 4.8. Brisbane

En ollut vielä ehtinyt käydä kuuluisassa Fortitude Valleyn kaupunginosassa enkä Chinatownissa, joten päätin piipahtaa siellä aamupäivällä. Kävin samalla parturissa. Parturi oli thaimaalainen ja hän poltteli suitsukkeita putiikkinsa sisäpuolella. Joka puolella näkyi myös pieniä Buddha patsaita ja kuninkaan kuvia. Tuli kyllä ikävä Thaimaahan. Pakko päästä käymään pienellä visiitillä ennen kuin tuun takasin kotiin ensi keväänä.

Illalle mulla oli sovittuna toiset treffit yhden suomalaisen Aurin kanssa. Käytiin illallistamassa yhdessä italialaisessa paikassa. Kämpille takasin päästyäni pakkailin kaikki kamani taas tiiviisti. Huomenna oli luvassa aikainen herätys, koska bussi kohti Noosaa lähtisi jo kello 7 aamulla.

Perjantai 5.8. Brisbane – Noosa

Bussimatka Noosaan kesti pari tuntia ja perillä olin jo vähän ennen kymmentä aamulla. Hostellivaihtoehtoja ei ollut ihan kauheasti, joten päädyin YHA:an tai niin ainakin ensin luulin. Tiskille mentäessä vastaanottotyöntekijä alkoi heti myydä mulle mitä erilaisimpia retkiä ja kertoi, että saisi majoituksen hinnasta pois noin 10 dollaria per yö, mikäli ottaisin jonkun heidän tarjoamistaan retkistä. Olin tietysti menossa Fraser Islandille (Unescon World Heritage –kohde), joten asia oli itselleni ajankohtainen. Mua oli myös neuvottu ottamaan Whitsundayn retki samassa paketissa.

En kuitenkaan vielä luvannut mitään, sillä tiesin, että kaupungissa on monta muutakin matkatoimistoa. Seuraava löytyi heti nurkan takaa. He luonnollisesti lupasivat heti paljon paremman tarjouksen, johon kuului halvempi majoitus viereisessä Nomads –hostellissa. Noh, en kuitenkaan ollut vieläkään täysin tyytyväinen ja seuraavaan toimistoon oli jo pienoinen kävelymatka. Sieltä sain kuitenkin sitten parhaimman tarjouksen:  3 päivän maasturisafari Fraser Islandille, johon kuului telttamajoitus saarella sekä 3 päivän majoitus Rainbow Beachilla, josta lautta saarelle lähtisi. Tämän lisäksi pakettiin kuului jonkin sortin delfiiniristeily sekä päiväretki Whitsundaysille Airlie Beachilta ja majoitus siellä kahdeksi yöksi. Kaikelle tälle tuli hintaa 532 dollaria eli noin 400 euroa.

Hostelliin sisäänkirjatuminen oli yhtä säätämistä. Ensin tulin liian aikaisin ja sitten mun piti vielä mennä takaisin sinne matkatoimistoon hakemaan jotkut kupongit. Onneksi se oli sentään tien toisella puolella. Kävin iltapäivästä vielä tekemässä pienen kävelylenkin läheisellä Paradise Beachilla. Tein myös illalliseksi tosi hyvää Butter Chickeniä. Suoraan purkista tietysti, mutta hyvää oli. Siihen kyytipojaksi vielä vihreitä papuja! Mä oon alkanut jo oppia australialaisille syömätavoille. Nukkumaan menin jo yhdeksän maissa, vaikka olikin perjantai. Olin sen verran väsynyt siitä aikaisesta heräämisestä.

Lauantai 6.8. Noosa

Noosa on kuuluisa ennen kaikkea rannastaan, mutta myös pienestä kansallispuistostaan ihan kaupungin kupeessa. Lähdin heti aamulla tekemään pienen 7-8 kilometrin lenkin. Reitti kulki ensin sademetsän poikki ja noin tunnin kävelyn jälkeen saavuttiin rannalle, jota pitkin se kulki takaisin kaupunkiin. Meinasin saada sydänkohtauksen yhdessä vaiheessa, kun polulle ilmestyi musta, pilkullinen noin 50-70 senttiä pitkä lisko!

Lopuksi iltapäiväksi suuntasin rannalle ja makoilin auringossa ehkä noin puolisentoista tuntia. Butter Chicken purkistani oli vielä puolet jäljellä joten viimeistelin sen illalla ja kävin ”pullokaupassa” hakemassa pari olutta. Niitä en voinut kuitenkaan hostelliin viedä vaan kävin kumoamassa ne rannan kallioilla. Täällä Queenslandissa on todella outo tuo alkoholilaki. Rikoin sitä myös juomalla julkisella paikalla!

Sunnuntai 7.8. Noosa – Rainbow Beach

Päädyin jatkamaan bussilla edelleen kohti Rainbow Beachia. Reitti oli sen verran hankala etten viitsinyt lähteä liftaamaan eikä lipullekaan tullut Premierillä hintaa kuin 17 dollaria. Bussi ei kuitenkaan lähtenyt ennen iltapäivä neljää, joten suuntasin taas rannalle. Siellä vierähtikin kolmisen tuntia auringossa, enkä edes palanut! Talviaurinko ei ole kovinkaan voimakas täällä, mutta käytin toki aurinkorasvaa.

Soin itselleni tilaisuuden syödä ulkona ja kävin KFC:ssä (Kentucky Fried Chicken) hakemassa aterian. Olin myös tehnyt kotiläksyni Rainbow Beachin suhteen. Kyseessä on pieni kyläpahanen enkä voinut olla varma olisiko siellä edes kauppaa (kaikki kioskit on Australissa tosi kalliita!) niin kävin tekemässä ostokset valmiiksi. Fraser Islandilla hintaan kuului ruuat, joten niitä ei naposteltavia tai alkoholia (kuten matkatoimistovirkailija sen sanoi) lukuun ottamatta tarvinnut ostaa.

Olin tosi väsynyt bussimatkalla ja taisin nukahtaakin hetkeksi aikaa. Melkein missasin pysäkkinikin. Perille saavuttiin seitsemän maissa, joten koko ”kaupunki” oli jo pimeä enkä ehtinyt nähdä paljoa. Huomenna sitten.

Monday August 1^st, Gold Coast – Brisbane

For once I was staying at a hostel with complimentary breakfast: toast with apricot jam and corn flakes with milk and a bit of sugar on top. I feel like such a European! It’s possible to take a commuter train from Gold Coast into Brisbane so I did that, although it took ridiculously long. I think the distance was around 75 kms and it took me 2 hours to get into the city.

I had managed to arrange another couch surfing host for myself in Brisbane. This time it was a group house of a couple of young people right outside the city. First I took a little tour in the city though and left my backpack at Roma Street station. Everyone tells me the cities in Australia are all different and I begin to believe that’s quite true. Brisbane feels like more relaxed than Sydney and I must say I like it. The weather was also perfect, maybe 20 degrees and a little more in the sun. Goodbye jeans!

I took a little tour in the CBD and after that I headed to the botanical gardens. I must admit it is much better in Sydney, especially with the view over the Harbour Bride and the Opera House. I also saw a couple of Finnish tourists in the garden. There are clearly much more backpackers and tourists as compared to Sydney. I reckon it is the weather.

For the night, I headed to my couch, which was situated in the neighborhood of Taringa. Everyone is so nice and they’re hardcore hosts for couch surfers. At the backyard they’ve got a little herb garden as well as a few chicken that lay eggs every afternoon between 2 and 4.

Tuesday August 2^nd, Brisbane

This time I didn’t want to set up my alarm clock and decided to sleep in. It wasn’t until afternoon I was heading towards the city. I got off the train at one station before Roma Street to check out the famous parklands, from where I continued towards the City Hall and further up to the Central Station and then down to Queen Street. Finally, I found myself by the old Treasury House and the Parliament House of Queensland.

I also crossed to the other side of the river, into an area called South Bank. I continued down until Kangaroo Point next to the Brisbane river, after which I crossed another bridge back over to the Botanical Gardens. The whole trip took me around fours to complete. I was exhausted afterwards and just headed back to the house for the night.

Brisbane seems like a very nice city. Temperatures are considerable higher than in Sydney and I heard the sun is shining 300 days a year. Even the people seem much friendlier as compared to Sydneysiders. Random people might start a conversation with you and the customer service is much better.

Wednesday August 3^rd, Lone Pine Koala Sanctuary

Today was finally the time to do it. I had for a long time been looking forward to seeing a koala and I knew that in Queensland it was possible to hug one, i.e. keep it in your lap for a few seconds while they take a photo of you. Lone Pine Koala Sanctuary is the world’s first and largest koala sanctuary.

James, the English guy I met in Byron, promised to come with me. He had also gotten to know a girl called Abby, also from the UK and she joined us as well. We all met by the main gates at 10.30 in the morning. The sanctuary was much smaller than I had expected. There were tourist and school classes everywhere.

We started with the crocodiles. It wasn’t too hard to move on to koalas, as they were everywhere. There were mother and baby koalas, child koalas, pensioner koalas and of course male koalas. All the three of us ended up hugging one. It was a pretty exciting moment. You would put your hands on top each other, palms facing upwards near your waist. Then they put the koala on your hands and it grabs you on the shoulder with its nails like you were a tree. Then it’s the time to take shitloads of photos as it will be over in just a couple of seconds. Every hug included one A5 sized photo of you with the koala. I was overly happy with all of this!

We toured rest of the animals after this. One of the wombats was sleeping on its back and looked like it was dead, while the other one was taken on a walk. Funny creatures those wombats! They look a little like pigs, but they’re still their on species. Other animals they had were Kookaburra (Australian bird), a parrot that could say “hello” as well as two dingos and a Tasmanian Devil.

At the end, we went to feed the kangaroos and wallabies with the food we had bought. The only difference between the two is that kangaroos can be as tall or taller as humans, whereas wallabies are usually about one meter tall or slightly taller. All the kangaroos were group at one corner of the park. A few of them were jumping around while being fed and a couple of them were just lying on the ground looking very lazy. There were maybe two kangaroos with a joey in their pouch. There were big signs announcing that you should not touch the joeys. It didn’t take us long to get rid of all the food we had purchased and then we got out of the park.

I went to the city to spend the afternoon and I met a guy from my hometown in Finland. We talked a bit about our experience in Australia and had a late luch in an Asian takeaway place. I went back to the house for the night and did some planning with regards to my next destination. I decided to take an early morning bus to Noosa and book a trip to Fraser Island while I’m there. Two new couch surfers had also come to the house, a Canadian and an American.

Thursday August 4^th, Brisbane

I hadn’t had the time to explore neither the famous Fortitude Valley nor Chinatown so I decided to do it today. I also had my hair cut. The woman was Thai and she was burning incenses in the shop. There were also small Buddhas and photos of the king everywhere. I really started missing Thailand. I have to do a trip there before heading back home next spring.

I had dinner plans for the night with a Finnish girl. We went to an Italian place. After dinner I headed back to the house to pack all of my stuff. I had an early morning coming, as my bus towards Noosa would depart at 7 am.

Friday August 5^th, Brisbane – Noosa

The trip to Noosa took about two hours so I arrived already before 10 in the morning. There were not too many options in terms of hostels so I went for the YHA, or that’s what I thought. As I reach the reception to make a booking the receptionist started selling me all kinds of trips to anywhere and told I could get a 10-dollar discount on my room rate by booking with them. I was of course going to the Fraser Island (a Unesco World Heritage site) so it was a current matter for me. I had also gotten a tip to book for Whitsundays at the same time with Fraser.

I didn’t promise anything as I knew there would be many other agencies out there. The next one was located right around the corner. Obviously they made a much better offer, which included cheap accommodation in the nearby Nomads hostel. Well, I wasn’t quite that satisfied yet. The next agency was located about 10 minutes away. They got an even better deal for me: a 3-day/2-night safari with a 4WD to Fraser Island, 3 nights in a hostel in Rainbow Beach where the ferry to the island departs. In addition, it included some sort of a dolphin cruise and a day tour the Whitsundays near Airlie Beach as well as accommodation there for two nights. All of this cost me 532 dollars, which is about 400 euros. Not bad.

Check-in at the hostel was such a show. First I came too early and then I didn’t have a voucher so I had to go and get one from the agency. Luckily it was right opposite the hostel. I did a walking tour to the nearby Paradise Beach. I had butter chicken for dinner, from a can, obviously. It was good though. I also had some green beans on the side. I becoming such an Australian, aren’t I? I hit the bed already at 9 although it was Friday night. I was so tired after the early wakeup.

 

Saturday August 6^th, Noosa

Noosa is famous for its beach, above all, but also for the national park right next to it. I decided to take a little 7-8 km tour there in the morning. The route went through the rainforest. After walking for an hour I came to a beach, where I took another route back to the beach. I almost got a heart attack. There was a black lizard with stripes on the pathway!

For the rest of the afternoon I went to the beach and was sunbathing for about 90 minutes. There were some of the butter chicken left so I finished that and went to the bottle shop to get a few beers. I couldn’t take them to the hostel though as they had a no-alcohol policy. The liquor laws here in Queensland are weirdly strict. I still broke it as I had my beers at the beach, which is obviously a public place!

Sunday August 7^th, Noosa – Rainbow Beach

I ended up taking a bus to Rainbow Beach. The route was a bit complex so I thought it wouldn’t be worth trying to hitchhike. The Premier bus was only for 17 dollars. The bus didn’t leave before 4 pm anyways so I still had a day in Noosa. I hit the beach where I took 3 hours and I didn’t even get burnt. The winter sun is not as bad here, but I did use sunscreen.

I let myself have dinner outside so I went to KFC to get a meal box. I also had done my homework for Rainbow Beach. Due to its size, there would not be a proper supermarket. All the convenience stores are extremely expensive in Australia so I did my shopping in Noosa. Fraser Island tour would include all the food except for snacks and alcohol (like the travel agent put it) though.

I was very tired on the bus and I think I fell asleep for a while. I nearly missed my stop. We arrived in Rainbow Beach at 7 so the whole “town” was dark and I didn’t see much. I’ll do my sightseeing tomorrow.